Kriisiorkesterin sointi on kaunis

24. jaanuar 2011.

Viron valtiollinen sinfoniaorkesteri joht. Olari Elts, solistina Esa Tapani, käyrätorvi Estonia-teatterin konserttisalissa. – R. Strauss, Schumann.

Rytmisessä täsmällisyydessä on kuitenkin puutteita.

Olari Elts on Viron valtiollisen sinfoniaorkesterin päävierailija.

Tallinna. Viron valtiollisen sinfoniaorkesterin (ERSO) kevätkonsertteja voi suositella Finlandia-taloon tottuneelle kuuntelijalle, vaikka orkesteri kriisissä onkin.

Orkesteri osaa nimittäin hyödyntää Estonia-teatterin konserttisalin hyvää akustiikkaa ja yltää sen avulla kauniiseen ja lämpimään sointiin.

Orkesterissa on hyviä soittajia, vaikka Viro menettääkin pienten palkkojensa vuoksi muusikoita jatkuvasti esimerkiksi Saksaan ja Pohjoismaihin. Vaskissa oli joitakin erityisen vahvoja muusikoita.

Mutta ensemblesoitossa on myös suuria ongelmia. Robert Schumannin ensimmäinen sinfonia oli rytmisesti erittäin epätäsmällinen esitys, vaikka kapellimestarina oli napakka ja selkeä Olari Elts.

Ongelma toistui joissain määrin myös otteessa Richard Straussin Intermezzo-oopperasta.

Parempaan päästiin Straussin ensimmäisessä käyrätorvikonsertossa. Saksassa vaikuttava suomalaisprofessori Esa Tapani oli taas auttamassa ystäviään, nyt solistitehtävässä.

Tapani on Virossa tuttu nimi. Hän auttoi usein virolaista NYYD Ensemblea ja piti sen meininkiä “samanlaisena kuin kamariorkesteri Avantissa 20 vuotta sitten”.

NYYD Ensemblen toiminta on pahasti tyrehtynyt rahanpuutteeseen, mutta monet sen jäsenet musisoivat Viron valtiollisessa sinfoniaorkesterissa.

Tapanin soinnin vivahteikkuus ja tulkinnan määrätietoisuus tekivät vaikutuksen. Orkesteri ryhdistäytyi, ja ylimääräisessä Mozart-numerossa yllettiin jo vapautuneisuuteen. Yleisöäkin nauratti, sillä teema on heille tuttuakin tutumpi Viron television tunnusmusiikista.